Dance.fi vapaaoppilas Annika

Kesälomat on kohta lusittu ja tanssikausi alkaa jälleen. Dance.fi tanssikoulun vapaaoppilashaku on taas tänäkin vuonna. Alla viime kauden Annikan ajatuksia tanssivuodesta. Jos kiinnostaa tulla vapaaoppilaaksi, niin kannattaa ottaa yhteyttä.

Lupaus

Oletko koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia? Ja onko niitä tullut pidettyä? Oli tän vuoden alku ja lupasin keskittyä vapaa-aikaan ja harrastaa. Joskus pitää vaan luvata itsekkäästi jotain. Vuosiin en ole itselleni toivonut paljoakaan. Siinä vaan arki seuraa toistaan ja harrastukset jää.
Lupauksesta kesti pari päivää ja näin ilmoituksen vapaa-oppilashausta. Mikä tää on? Kaverien yllytyksellä hakemus eteenpäin ja pääsin. Mä siis pääsin! Nyt oikeesti jännittää. Mihin mä itseni laitoin? Vuosiin en oo käynyt ohjatuilla tanssitunneilla. Jännittää uudet tyypit ja uusi paikka. Mitä multa odotetaan? Riitänkö mä? Oon monia vuosia sitten tanssinut rivissä ryhmässä, mutta siitä on tosiaan aikaa ja lajit ihan toiset. Toki olen täytynyt yksin ja kavereiden kaa tanssia baareissa ja missä ikinä puistoissa jne., mutta tuttu ympäristö on tuttua. Siinä on niin hyvä revitellä, kun on joku joka tuntee mut. Nyt ois sit kaikki uutta. Jännittää! Uskaltaisinko sen, mitä tavoittelen vai en? No en uskaltanut kaikkea, mitä toivoin, mutta jotakin uskalsin.
Kun sit itelleen lupaa jotain, niin on oikeestaan pakko mennä. Ja Dance.fi auttoi mua toteuttamaan lupauksen. Sieltä mulle luvattiin ilmaisia tuntejä vähintään kolme viikossa. Kävin yleensä noin neljällä tunilla. Silloin kun iltavuoro ei kutsunut töihin tie vei Aleksis Kiven kadulle. Erikoisryhmiin ei onnistunut päästä, mutta alkeissa oli ihan tarpeeksi tekemistä. Lisäksi tähän diiliin kuului, että osallistun Show of The Yeariin eli SOTY:n. Ja mähän osallistuin sekä tanssimalla, että vapaaehtoisena.

_20170604_235630
Tää riekkupelle 😛

Mitä mä sit tanssin tuon lupauksen täyttämiseksi? No tiistaisin kävin tyttömäisessä hopissa ja voguessa ja torstaisin oli old school hip hoppii ja dancehallii. Hopit on kiinnostaneet pitkään. Old school sisälsi reilummin lattialiikkeitä. Niin siistiä! Siellä mä väänsin itseääni mitä ihmeellisempiin asentoihin. Tekee niin hyvä kropalle tehdä jotain tosi erilaista. Ja toi ryhmä oli sekä aikuisille että junnuille. Siellä piti hokea tällaisen 30+ naisen omassa mielessään, et ”älä oo mummo” ja ” sun on pakko pystyy”. Muut motivoi jo pelkällä olemassaolollaan. Sit toinen suosikki oli vogue. Siellä taas kokeneemmat oli niin upeita ja varmoja. Lajiin kuuluu ryhti ja itsensä kantaminen ylpeenä. Sitä itsensä ihailua tarvitsee jokainen joskus. Sellainen vaan unohtuu arjessa, mut nyt onkin mun lupausten vuosi eli hyvä aika treenata upeutta. Kävin katsomassa myös yhtä Vogue Ball:a eli kisaa Kaikussa. Kisaajat oli mielettömiä ilmestyksiä ja fiilis kannustava! Tyttöhopissa meillä oli huikea porukka ja yhteishenki kasvoi kevään myötä. Treenattiin mm. Dancen kattoparkkiksella, jonne saatiin hieno partsiyleisö.

_20170604_235528
Esiintymisasun tuunailua voguessa.

No mites se SOTY sit meni? Suurta kisamenestystä ei tullut ja pientä sähellystä riitti, mutta se oli hyvä kokemus. Näki, miten sitä jännittää ja miltä tuntuu olla mukan lavalla. Ja töissä ollut porukka oli myös hauskaa. Ja ne kaikki hienot esitykset! Tää lupaus vei mut näkemään niin mielettömiä esityksiä ja niitä huippuja nuoria kisaajia. Kuinka noilla nuorilla ja lapsilla on mahtava mahdollisuus harrastaa! Mun lapsuus tuli vietettyä ihan tosi landella eikä siellä ollut paria tanssilajia enempää valinnanvaraa. Eli mitä nyt sanoisin kannustimeksi tästä kaikesta: Lupaa itsellesi harrastaa, lupaa tanssia ja menen sinne mikä jännittää. Kiitos huippumahdollisuudesta! Pakko kääriä jostain syksyksi pari tuntia, jotta tää ei lopu. Onhan tässä vielä puolivuotta jäljellä ja lupaus on pidettävä, joten treeniä treeniä ja ehkä mun freestyle-persoonakin rohkenee vielä esille.

1496610060062