”D’Angelon ensimmäinen levy Brown Sugar on kaikkien aikojen musiikkijulkaisu”
– Sneakers.fi

Täysin mahdotonta selittää musiikkia näin tekstinä, mutta Brown Sugar oli ilmestyessään levy, joka muutti energiallaan ja omaperäisyydellään koko genren, yhdistäen ennennäkemättömällä tavalla chillin soulin, laid-back falsetin ja sen ajan itärannikon hiphopin kauniin soundin. Singlet kuten Brown Sugar, Cruisin, Lady ja niiden remixit tekivät lähtemättömän vaikutuksen tähänkin toimittajan retkuun.
Vinyylisinkut soitettiin miltei puhki ja levyn soundit kaivertuivat nuoren tanssijan ja dj:n korvatorviin ikuisiksi ajoiksi. Odotettu toinen levy Voodoo oli hyvä, mutta erilainen. Hyvä, mutta ei niin hyvä kuin ensimmäinen.
Muutos oli vääjäämätön. The Rootsin Questloven Soulaquarians tuotti levyä, ja se valui hieman lähemmäs sessioalbumia, kuten helposti käy artistimuusikoiden taitojen kohdatessa.

D’Angelolle kävi tämän jälkeen kuten monille artisteille, tanssijoille ja muusikoille. Kun on saavuttanut kaiken haluamansa, fokus ja inspiraatio katoaa. Seuraavat uutiset olivatkin, kun D’Angelo oli ajanut kokaiinipäissään Hummerilla seinään ja pidätyskuvasta näki miten artisti oli fyysisestikin todella huonossa hapessa. Huhuja paluusta tuli aina silloin tällöin, mutta emme ikävä kyllä enää uskoneet miehen paluuseen.

Waxpoeticsin sivuilta voi käydä lukemassa pidempää artikkelia dudesta.

D’Angelo oli tehnyt muutamia keikkoja 2012 ja kuin enteenä, omien lauluproggisten myötä vuosina 2013-2014 toimituksessa elimme D’Angelon renessanssiaikaa. Olimme fiilistelleet ensimmäistä levyä uudestaan ja uudestaan. Ja kuin tilauksesta, uusi Black Messiah albumi julkaistiin täysin puun takaa ja artisti näytti olevan taas voimissaan. Euroopan kiertueen varmistuessa, oli täysin selviö, että live-show on nähtävä, hinnalla millä hyvänsä.

Tukholman D’Angelon live olisi ollut lähimpänä, mutta Stokiksessa tulee käytyä niin usein ja päätimmekin mennä kaupunkiin, jossa emme ole aiemmin käyneet. Lokaatioksi valikoitui siis Brysseli, jossa asui myös muita muusikkoystäviä ja siellä on tietty aivan överi Autoworld-museo.

Brysselistä tulee mieleen Alex Stubb ja jäykkä EU-meininki, mutta Bryssel on kaikkea muuta. Väkevä keskieurooppalainen kaupunki, jossa loistava safkakulttuuri kaikkea mahdollista, hieno musaskene, paljon pieniä levykauppoja, vintage kellokauppoja, lelupuoteja, ulkokahvilassa hengailua ja paljon paljon muuta. Mieleen tulee kompakti versio Pariisista, miksei Amsterdam taikka Marseillekin. Suosittelemme ehdottomasti käymistä tässä mahtavassa kaupungissa. Todelliseksi reissun kohokohdaksi muodostui Autoworldissa ja sotamuseossa käynti. Kolme mielettömän kokoista hallia täynnä vintage-autoja, sotalentokoneita ja tankkeja, tämä oli jokaisen kiesi ja lentokone -jäbän unelmareissu. Sneakers.fi on synonyymi tanssi, kiesaus, musiikki, vintagekello ja safka -bloggaamiselle, Brysseli oli siis kuin Sneakers.fi taivas. Vain fudismatsi jäi uupumaan 😉

Kaiken kaikkiaan tuntui että sai paljon enemmän irti viikonloppureissusta, kuin Lontoossa tai Pariisissa, Sneakers.fi truly recommends Brussells!

Matkalukemista tällä kertaa. Jos olet tanssiopettaja tai muutenkin, tämä on must read! Saa isommankin apinalauman ruotuun 🙂

Grand Place, melko vaikuttava paikka kullattuine pilareineen

Sama illalla

Brysselissä todella hyvännäköisiä japanilaisia ravintoloita, eikä aina pelkkää sushia

Siinä Teppanyakia napaan, kokki paistaa valitsemasi ruoka-aineet nenän edessä

Les Galeries saint Hubert. Kuvattiin myös snadisti tanssia

Camperin oma kauppa Galleriassa ja uusi Mortimer, todella vaikuttava kenkä vitriinissä. Valitettavasti yli tämän toimittajan budjetin 🙁

Joka maasta löytyy paikallinen Kuubalainen ravintola

Paljon vintage lelu-, levy-, kirja- ja kellokauppoja. Keräiljän paratiisi

Suomessa kaikki pienet levykaupat ovat melkein konkassa

Tuttu nelikko löytyi täältäkin

Darth Vader and son. Klassikko

Nopeaan nälkään rullakebu 3.5e. Sanomattakaan selvää että lihasta lähtien matskut ihan eri liigaa kuin stadissa

Tällä kertaa oli työmatka, joten feidattiin hostellit ja saatiin kunnon majoitus. Maininta Michelinoppaassa, not bad.

Ennen keikkaa oli piipahdettava lähiössä, jossa suomalais-belgialainen Sekotetaa -bändi (oldschool elerctro meets jazz sax -tyylinen kokoonpano) pitää studiotaan. Oli hienoa nähdä palanen Puolalais-siirtolaisten paikallisten elämää ja sessioida musaa. Bändin fonistin ex-vaimo oli liveorganisaatiossa töissä ja sanoi että olisi ehkä voinut järkätä lämppärikeikan D’Angelon konserttiin, jos olisi hieman aikasemmin alkanut tätä säätää. Lol. Siinäpä olisi ollut aikamoinen keikka allekirjoittaneelle, D’Angelon lämppärinä Forest National areenalla Belgiassa.

Sitten matka jatkuu kohti itse konserttia. D’Angelon konsertti oli niin syvä, väkevä ja sielukas, kuten odottaa vain saattoi. Laulaja sai valtavasti energiaa taustabändiltään ja musiikki oli todella funkyä, James Brownkin olisi ollut tyytyväinen nähdessään tämän. Harmillisesti ensimmäisen levyn klassikot loistivat poissaolollaan (paitsi tietty nimikkobiisi Brown Sugar), mutta kokonaisuudessaan live oli silti kymmenen kertaa parempi kuin esim. muiden falsettimiesten Pharrellin tai Justin Timberlaken liveshowt. Jos tulee uudestaan, niin 100 varmasti on pakko mennä taas väijymään.

Keikkamesta

Maestro duunissa. D’Angelollakin on ”hassuja hattuja” -vaihe.

Seuraavana päivänä, kohti Autoworldia ja sotamuseota. Aurinko paistaa 🙂

Autoworldin ulkopuolella heti Ferrari Testarossa. Yksi legendaarisimpia Ferrareita, tuo kasari Miami Vice -fiilis, mitä ei ole muissa Ferrareissa

Tajuton halli täynnä eri vuosikymmenten kiesejä. Silmät meinaa räjähtää

1900-luvun alusta kiesejä

Mestoilla myös F-1 kiesejä

Toimittajakin pääsi F-1 auton rattiin. Alta pois Räkä ja Vettel! Oliskohan pitänyt harrastaa cartingia, lol

Omat favorite autot jenkkirintamalla ehdottomasti vanemmat Mustangit

Kasarikiesit, ihan parasta

Lincoln

Oldschool Poliisin Porsche Targa

Kurkoin osasto tietty oli japanilaiset superautot.

NSX

Datsun, eli Nissan

Armeijakieseille oma nurkkaus

Kaikki tämä kauneus melkein hengästyttää. Välillä siis tankkaus Belgian vohveleita jätski, banaani ja kermavaahtotäytteellä. Ei toivoakaan että olisi pystyny syömään kokonaan

Vielä vain överimmäksi menee. Hangaari täynnä sotalentokoneita

Sodan turhuus ja kalleus tuntuu käsinkosketeltavalta. Usein sota on vain bisnestä, jolla tavalliset ihmiset rikastuttavat isoja firmoja.

Erilaisia tankkejakin pihalla

Pääsi ihan kosketusetäisyydelle, kuumottavia kojeita.

Kattoon oli ripustettu älyttömän kokoinen matkustajakone

Bäkkiin kaupunkiin. Keskieurooppalaiseen tyyliin täälläkin jengi kokoontuu viettämään aikaa ulkokahviloihin läpi vuoden. Voi kun Suomessa olisi edes 2kk enemmän lämpöä, niin kyynaamat kenties vähentyisi ja koko maa muuttuisi 😉

Hieno vanhakaupunki, jossa pieniä kujia, jotka ovat täynnä elämää. Gallerioita, ravintoloita ja kauppoja.

Tilataidetta. Tsygäilevä eläin

Mummo

Viikonloppu lusittu, ja kaikki hyvä loppuu aikanaan. Oli taas lähdettävä taas kohti duunia ja oravanpyörää. Jostain kumman syystä tästäkin blogista loppupeleissä tulikin jälleen autobloggaus enemmän kuin D’Angelon keikkabloggaus 🙂