Flamenco ciudad Sevilla

Flamencosta on ollut aina kuva hilusti vakavana ja dramaattisena tanssina, mutta teki hyvää nähdä settiä livenä, ihan paikallisten nuorten vetämänä biletanssina. Heti ekana iltana oltiin kattoterdebileissä, random duden synttäreillä ja jengi pisti flamencoksi. Kitarat, laulut ja taputukset raikasi kun tyypit kävi vetämässä ringissä ihan farkuissa ja normivaatteissa. Aika ihana tanssi.


Lämmin kesäilta ja tapakset, que bueno.

Japanilais-suomalaista laatua italialaisten kenkien sisällä

Kalssesta ei aina ollut seuraksi kun se usein kirjoitti vain sen kirjaa.

Next stop Cadiz!

Miksi blogi?

30 päivää matkalla, vailla päämäärää Etelä-Euroopassa. Mukana pieni selkäreppu jossa muutama t-paita ja yhdet ykköset. Reissussa pitää välttää facebookkia mahdollisimman paljon. Siinä palaa arkeen niin nopeesti, saattaa hyvät vibat katoo hetkeks ja näinhän ei saa tapahtua lomilla. Päiväkirjaa ei jaksa hirveenä jälkeenpäin kirjoitella, joten blogi tuntui hyvältä vaihtoehdolta laittaa asioita ylös, ihan myös muistoksikin. Bussimatkat ja lennot taittuu mukavasti kun laittaa ylös viime päivien tapahtumia, suosittelemme.

Madrid Photas

Tytöt veti zetaa keskel aukioo, kuinka lungii :)


Ilmakuivattua kinkkua a la madrid, food for gods.


Paikallinen Jamonero (kinkuttaja) Antti nöyryyttää lihaa. Dudella oli oma lihateline kämpillä.

Terävä kieli on terävä mieli

Jokapäiväinen vegeaamupala, hieman gutaa


Tätä jää kaipaamaan.. Comida mas bueno


Anna tähtien tulla ulos

Madrid kaupunkina omisti hyvät vibat, varsinkin iltaisin. Jengi viihty kaduilla ja otti chilliä mukavassa kesäillassa ympäri stadia, siis todella jees. Tutustu ihmisiin ihan vaan olemalla ulkona. Paikkoi meille näytti mestoil asuvat frendit, Antti, Ellu ja Johanna. Mas gracias. Täällä pääsi ottamaan kontaktia paikalliseen salsaskeneenkin, Kalsse oli liekeissä ja pyöritti lokaaleja pötköjä isosti. Kizomba on täälläkin nyt kovin juttu, pitäisi melkein ottaa tunteja nyt reissun aikana ettei oo ihan hukassa. Transut, vasurit, hetskut, perus räkikset hengas joka puolel viihtymäs kaupungissa ja kiinalaiset myi biniä läpi yön, tuntui ettei jengi oo niin matrixissa vaan eli paljon vapaammin. Helsingissä elää niin kontrolloidusti et sen huomaa vast kun pääsee pois ees hilusti.

Neljä yötä hujahti äkäsesti, seuraavaksi baunssataan etelään ja Sevillaan, vedetään just 6 tuntia bussissa.

Madrid, mies ja kamera

Eurotrip continues. Lento Firenze – Madrid. Kalsse liittyi joukkoon Suomesta samana päivänä. Alku lähti käyntiin samantien snadilla hässäkällä.
Kyl oli varotettu ja kyllä olin olevinani varovainen. Kun pääsin lentokentältä hotellille, huomasin että repusta on taskun vetoketju auki. Kamera kadonnut. Ei havaintoa missä ja miten. Tsekkasin just ennen lähtöö dokkaria Madridilaisista katuvarkaista, nää tyypit on vaan törkeen kovii ammattilaisia.
Hämärän outoa kyllä, ei harmittanut juuri ollenkaan. Heti vaan kelasin et ton saa takas sit matkavakuutuksesta ja toinen ajatus oli tietenkin myös:
– Meitsi voi ostaa nyt paremman sillä massilla.

Moderni japanilainen soturi syntyy kamera kaulassa, joten nämä vekottimet ovat meille tärkeitä kuin toinen käsi.
Järkkäri oli myyty just ennen reissua ja messissä oli Panasonicin Lumix DMC-LX3. Tällä sai todella skarpit fotot pokkariksi (Italian kuvat on otettu sillä), mutta en oikeastaan ollut hirveän tyytyväinen. Pokkarin tärkein ominaisuus on koko ja sen pitää mahtua taskuun kännykän viereen. Tää panasonic on hitusen liian iso ja vähän hankala. Myös HD-laatuinen videokuva oli hilusti ylipromottu, 8g muistikortille mahtuu vain 10 minuuttia, joten käytännössä videota ei voinut ottaa ollenkaan.

Ei muuta kuin ostoksille. Akuuttia pokkareissa on koon lisäksi on speksit miten hyvii fotoi saa pimeässä. Nähtävyyksillä ei oo mitään väliä, mutta reissuissa tulee kuvattua iltaisin, klubeilla ja baareissa, joten parin päivän harkinnan jälkeen mukaan tarttui Fujifilmin exlim f200 exr. TIPA awards voittaja vuodelta 2009. Vaihtoehtoina oli myös Panasonicin Lumix z3 ja Pentaxin h90 (tämä täysin bilekameraksi). Oli pakko sneikkaa kamerakauppaan aamuvarhain sillä välillä kun matkaseura otti zetaa. Kuvaustarvikeostoksia on ihan täysin mahdotonta tehdä muuten kuin yksin. Oikean aseen valitsemiseen tarvii valtavan keskittymisen ja se on aina vuoden isoimpia hetkiä. Tekniikka ja matkustaminen kulkee aina käsi kädessä, näin japailaisille opetetaan jo pienenä.

Sain poistettua kameran vasta viimeisenä päivänä Madridissa, joten fotoja tuli aika haikulisti. Menee myös vielä hetki ennen kuin tulen täysin kaveriksi f200 exr:n kanssa. Pari ensimmäistä päivää sinnittelin kännykän kameralla, jolla sai kyllä yllättävänkin ok kuvia. Saisi tulla jo puhelin jolla saisi oikeasti hyvälaatuisia fotoja, hd videoo, mikkisisääntulon, nettiselaimen, navigaattorin ja musasoittimen. Tähän ei varmasti mene montakaan vuotta, mutta nyt ei malttaisi odottaa.

F200EXR

Firenze-Moteleone Di Fermo-Rome-Firenze

Elämä on kuin kaupunki

Kaikki tiet vie Roomaan. Tylsintä reissuissa on kyl talsii, käydä väijyy nähtävyydet ja tallentaa kameralle. Mutta minkäs teet, Yami oli duunissa joten pakkohan sitä oli käydä keskustassa. Roomassa paljon nähtävää.

[/caption]

Makaroonia Italiassa, mangiare, mangiare. The good life


Colosseum


The last caesar, greatest gladiator of all times, Antopio Dimaestre has come back.


Heading to the mountains in middle Italy. To village named Monteleone di fermo. The Verducci family origins.


Monteleone Di Fermo. Beautiful 300 people village on top of the hills


Monteleone Di Fermo. Tuol oli kämppiä myynnissä, kelaa olisko nättii muuttaa tonne ja puskee oliiviöljybisnestä :)


Hieman raikkaat maisemat kylästä


Niin..


Back to Firenze. Varsinkin illalla toudella kaunis kaupunki, varmasti yksi näteimmistä mestoista. Salsamenoa ei löytynyt kyllä vaikka yritin etsiä, väärä viikonpäivä..


Firenze


Firenze


Yamilla.. Giapponese vs. Italiano. Giappon wins :)
[/caption]

Happy ass giapponese, prego


Ehti vielä ennen lähtöä biitsille. Nättii oli :)

Yamin setä Cristiano kuuntelee täböllä räppiä, myy trampoliineja ja vetää pienillä vuoristoteillä 120 km/h vauhtii.

Yami ja Yamin setä Cristiano. HC hyvii äijii kummatkin.

Grazie Yami ja Yamin perhe, ihania tyyppejä :)
Italian matkan opetuksia.. Ympäröi itsesi mahdollisimman paljon positiivisillä ihmisillä, sillä se vaikuttaa niin paljon myös itseen. Toisinpäinkin on ikävä kyllä sama, ni sit ehkä kantsii pysyy pois negatiivisist tyypeist tai helposti myrkyttyy mukavimmankin mieli:)

Eurotrip jatkuu! Nyt matkalla Madridiin!